Koh Chang

Tavattiin Sara ja Anne-Mari ilman vaikeuksia Bangkokin lentokentällä. Me jätettiin kaksi isoa matkalaukkua (yht. 50kg) tavaraa säilytykseen ja otettiin vaan trollit mukaan reissuun. Trattiin lentää vain 45min ja kone on tosi pieni, ja niin on kyllä Tratin kenttäkin. Koneesta matkustajat hakee avomallinen leikkijunaa muistuttava kulkuneuvo. Terminaali on avoin, katettu kyllä, mutta ei seiniä. Laukut tuodaan koneesta avolavalla ja nostellaan ”terminaalin” lattialle, josta jokainen saa sitten napata omansa. Kentällä on odottamassa useita minibusseja, joihin voi ostaa joko meno- tai meno-paluulipun, joka sisältää kyydin satamaan, venematkan Koh Changille (lossia muistuttava laiva) ja kyydin aina hotellille asti.

Koh Chang on Phuketin jälkeen Thaimaan toiseksi suurin saari, mutta palveluiltaan ja turistimäärältään aivan täysin toista luokkaa. Menossa on selkeästi low season, täällä on ihanan hiljaista. Oltiin kaksi ensimmäistä yötä sellaisesssa tuplabungalowissa, vähän kuin paritalossa. Paikka oli kiva, joskin hieman syrjässä ja ranta oli kivikkoinen, joten päätimme vaihtaa paikkaa. Saaren suurin hotelli- ja palvelukeskittymä on White Sand Beach, joka on samalla saaren pisin ja paras hiekkaranta. Kiertelimme hieman etsiskelemässä mieluista hotellia, ja löytyihän sellainen suoraan rannalta. Hinta on 1500THB/yö ja hintaan kuuluu aamiainen. Uima-altaalta pääsee suoraan rantahiekalle.

Ranta on upea, vesi on lähes kuumaa, ranta on tosi matala ja hiekka tosi hienoa. Kaikin puolin täydellinen ranta. Rannalla ei ole laisinkaan aurinkotuoleja, kuten kaikilla Phuketin rannoilla. Mereltä päin katsottuna näkyy vain muutamia rakennuksia ja paljon vehreyttä. Saari on todella vihreä, sademetsien peittämät vuoret alkavat heti pääkadun takaa. Rannallekin on jätetty palmuja ja iltaisin se on täynnä ravintoloita, jotka on valaistu puista riippuvilla valaisimilla. Todella tunnelmallista ja rentouttavaa. Osassa ravintoloita on rannalla vaan säkkituolit ja matalat pöydät, osassa vaan kaislamatto ja tyynyjä. Meri kohisee vieressä ja stereoissa soi joku rauhallinen musiikki. Ei ole ihme, että Changia on kehuttu paljon.

Muutamana ekana päivänä satoi hurjasti vettä, myös silloin kun lähdettiin norsusafarille. Tytöt eivät olleet vielä norsuilla ratsastaneet, joten mekin lähdettiiin uudelleen. Retkeen kuului myös uinti norsujen kanssa, mutta kaatosade aiheutti sen, että uimapaikan vesi oli aivan mutaista, joten jätettiin uintiosuus väliin. Ollaan vaan makoiltu altaalla ja uitu vuoroin meressä ja vuoroin altaassa. Mä vähän sairastelin niin tytöt kävi keskenään yhtenä päivänä treetop adventuressa, eli puiden latvustoon rakennetussa useista eri osuuksista koostuvassa liuku- ja esteradassa. Kehuivat kovasti, hauskaa kuulemma oli.

White Sand Beach










































Iltaisin ranta on täynnä kivoja ravintoloita.















Näkymä hotellin parvekkeelta altaalle ja merelle.

















































Ostoksia voi tehdä samalla kun ottaa altaalla aurinkoa. Kiertävät kauppiaat pitävät tästä huolen.














Norsuja safarilla.















Omistaja uittamassa norsuaan.














Durian, hajunsa vuoksi useassa paikassa kuten metrot, hotellit jne., kielletty hedelmä.














Paikallisella Hondan autoihin öljy- ja vesipummpuja valmistavalla yrityksellä oli vuosijuhlat yhtenä iltana White Sand Beachillä. Paikallinen bändi ja satoja vieraita, tunnelma oli korkealla.














Osa miehistä riehaantui hyppimään meressä tanssin lomassa.














Sain ylipuhuttua tytöt Fish Spa:han, eli jalat työnnetään vartiksi akvaarioon, jossa kalat syövät niistä kovettumat ja muut epäpuhtaudet. Itse käytiin vastaavassa Siem Reapissa, tosin kalat oli paljon suurempia...