keskiviikko 25. marraskuuta 2009

Kuukausi Phuketissa takana

Niin se aika rientää! Muutaman päivän päästä ollaan oltu täällä jo kuukausi. Ei kyllä tunnu siltä, tai tuntuu siltä että on kotiutunut tänne niin hyvin ettei sitä oikeastaan edes ajattele. Ehkä sitä oli jo ennen tänne tuloa asennoitunut niin hyvin muuttoon että ei juuri ole ollut vaikea sopeutua. Töissä on nyt siis oltu kolme ja puoli viikkoa. Eka viikko oli koulutusta ja nyt ollaan sitten pikkuhiljaa päästy vetämään rundeja asiakkaiden kanssa. Kauppa ei ole vielä käynyt mun ja Jannen osalta mutta muutamia tosi lähellä - tilanteita on kyllä jo ollut. Eikä siihen tarvita kun yksi onnistuminen niin eletään molemmat sillä rahalla täällä kk sis. vuokran, mopot, yms.

Janne nukkuu vielä, mä heräsin jo kuudelta. Naapurin ravintolan työntekijät tulevat aina kuudelta töihin vaikka ravintola aukeaakin vasta klo 10. Laittavat musiikin täysille. Ja kukot tietty alkaa myös kiekumaan. Noh, ei se haittaa kun mennään kuitenkin ajoissa nukkumaan, ihan niinkun Suomessakin. Näyttäis tulevan upea päivä! Kelit on viilentyny siitä kyllä kun tultiin, nyt taitaa olla lämpötila hieman alle 30. Se on kumma miten kroppa alkaa tottua tähän kuumuuteen, sitä pystyy nukkumaan ilman ilmastointia peiton alla eikä muutenkaan ole hiestä märkänä koko aika.

Käytiin lauantaina Patongilla. Ajeltiin sinne mopoilla. Mä menin akupunktioon, tällä kertaa ihan normaaliin. Maksoi 20€ tunnin hoito ja tällä kertaa oli ihan hyvä kokemus, menen uudelleen varmaan loppuvkosta tai ensi vkon alussa. Sitten käytiin mäkkärissä syömässä ja nopeesti vilkastiin Jungseylon, eli näiden rantojen suurin ostoskeskus. Siellä on tosi paljon kauppoja, ravintoloita ja paikallinen tavaratalo, vähän kuten Sokos tms. Suomessa.
Kun tultiin takas kotiin ja ajettiin pihaan, niin meidän vuokranantajat oli järjestämässä buffetpöytää siihen kaupan eteen ja kutsui heti meidät mukaan juhliin. Maman ja papan tyttären pojalla oli 8-vuotis-synttärit. Eihän me kehdattu kieltäytyä kutsusta, vaan jäätiin sitten viettämään paikallisten kanssa iltaa siihen. Meille tarjottiin paikallista rommia ja muita juomia, tosin ei kyllä oikein maistunut ja terassille oli katettu täydellinen thai-buffet. Tyttö oli tehnyt kanakaiton, ankkakeiton ja erittäin tulisen kalakeiton, lisäksi oli nuudelia, paistettua riisiä ja sitten grillattiin kalaa, kanaa ja porsasta mielinmäärin. Muita länsimaalaisia paikalla oli toinen jenkkikundi naapurista sekä tanskalainen eläkeläispariskunta joka asuu kaupan toisella puolella. Muut oli paikallisia, yhteensä meitä oli varmaan n. 30hlöä. Ruuan jälkeen laulettiin paljon onnea vaan, kuka milläkin kielellä ja sitten poika puhalsi kynttilät ja leikattiin kakku. Sitten rajäytettiin taas tuhat papattia, hurja meteli. Se on paikallisten tapa aina kun on juhlan aihetta. Me ei tiedetty juhlista aiemmin niin ei osattu viedä lahjaa, teetetään kaikki valokuvat mitä otettiin ja ostetaan albumi ja viedään se, ehkä myös laitetaan yksi kuva kehyksiin. Perhe ei itse ottanut kuvia muutoin kun kännyköillä, niin ajateltiin että kuvat voisi olla kiva muisto. Tosi kiva ilta oli ja on tosi hienoa että saa viettää aikaa paikallisten kanssa vaikka ei kielimuurin takia juuri voi niin paljon jutellakaan:)

Syntymäpäiväsankari turkoosissa paidassa kaverinsa ja äitinsä kanssa.
















Buffetpöytä kaupan terassilla - grilliherkut vielä puuttuu.














Pojat syömässä kaupan puolella.














Synttärikakku.














Sankarin äiti hoiti kakun leikkauksen.
Sankarin vasemmalla puolella valkeassa paidassa Mama.














Ostoksista sen verran, että eilen kävin tinkaamassa itelleni nahkasandaalit seitsemällä eurolla, kannoin tietty tänne kasan korkkareita ja tuollahan ne jököttää kaapin päällä - oon käyttäny töissä vaan sandaaleita, en tietty ihan mitään rantasandaaleita, mutta kuitenkin. Sitten oon ostanut kaiketi viisi mekkoa, 5-6€/kpl. Bikineitä oon ostanu kolmet 6€/kpl. Täällä on valikoimaa niin pirusti ja ne ei kestä kovin kauaa kun tuolla meressä niillä ui. Muutamat sortsit ja rantahame, kaikki täällä maksaa muutamia euroja. Että ei täällä nyt juurikaan ole tuhlailtu:) Kotiin ollaan ostettu heti alussa vedenkeitin joka maksoi 6€, kaikki pienet kodinkoneet maksaa suunilleen tuon verran (silitysrauta, leivänpaahdin, tehosekoitin jne.) Pyykinpesukoneen saisi 100€:lla mutta kun tuo "pesulan" käyttö on niin helppoa:)

Pyykit tulee pesulasta tällätavoin pakattuna. Muoviin on tussilla kirjoitettu kilomäärä ja hinta. Me saadaan nykyään aina alennusta:)
















Meidän kadulla tossa parin sadan metrin päässä on sellainen Muay Thai-sali (www.changmuaythai.com), eli sali jossa opetetaan thainyrkkeilyä. Kävin eilen töistä tullessa siellä kyselemässä hintoja ja muutenkin kattelemassa miltä ne reenit näyttää. Täällä nuo salithan on ulkona, katto on mutta ei seiniä. Reenit on kaksi kertaa päivässä ma-la. Aamuisin 8-11 ja iltaisin 16-19. Aina siis kolme tuntia kerrallaan. Kertamaksu on 400B eli n. 8€, päivän reenit on 600B eli 12€. Uskon että meille riittää tuo kolme tuntia yhtenä päivänä, siinäkin saattaa tulla kuolema. Tällä kelillä kolmen tunnin tiukka reeni paikallisten mestareiden opetuksessa, niin saattaa hieman jalat tutista sen jälkeen. Mutta kokeiltava on ehdottomasti. Mä toivon että kokemus olis miellyttävä ja siitä sais uuden harrastuksen täällä. Tuskin mä ottelemaan asti lähtisin - siihenhän tuo harjoittelu täällä lähes kaikilla tähtää ja "tappeluita" sekä paikallisten että turistien välillä järjestetään viikoittain eri stadioneilla ympäri Phukettia. Paikalliseen hintatasoon nähden liput tapahtumiin on aika kallita, n. 20€ ja siitä ylöspäin. Voittaja myös tienaa aina rahaa, minkä takia osa köyhistä thaimaalaisista harrastaa thainyrkkeilyä -tienatakseen siinä menestymällä elannon.

Chang Muay Thai Gym
















lauantai 21. marraskuuta 2009

Muita kuvia















Maisemaravintola Little View Point Katalta Nai Harnille päin.






























Maisema ravintolasta Kata Noille.














Kotipiha ja kaikki muutkin pihat on täynnä kukkoja, ne kyllä herättää aamuisin.















Kata Beach.















N. 10cm pituisia liskoja on paljon, ei sisällä tosin. Torakoihin ei olla törmätty.















Turvallinen valaisin ravintolan terassilla...



















Kadulta saa herkkuvartaita alle puolen euron, paistetaan odottaessa.















Ensimmäinen viikko täällä asuttiin tuossa alimmassa bungalowissa.














Ja alla meidän silloinen respa:)

Kuvia meidän kodista















Keittiö.















Oikealla harmaa ovi kylpyhuoneeseen ja puuovi makuuhuoneeseen.















Keittiössä toinen ovi sivupihalle. Vastassa tosin heti toinen talo.
















Näkymä sisääntullessa.















Olohuone.
















Makuuhuone.
















Makuuhuoneeseen ostettiin 6€ lipasto jotta saatiin lisää säilytystilaa.




















Kylpyhuone.

sunnuntai 15. marraskuuta 2009

Rentouttava viikonloppu takana

Kuvassa alhaalla Kata Noi Beach, keskellä Kata Beach ja ylinnä Karon Beach.

Sunnuntai ilta ja huomenna töihin, onneksi työt alkaa vasta puoli 10 ja pois päästään monesti jo kahdelta jos ei oo aisiakkaita. Tänä viikonloppuna ollaan saatu hyvin väriä pintaan. Oltiin eilen taas Nai Harnin rannalla, se on kyllä hyvä paikka, tosi paljon rauhallisempi kun tää Katan ranta. Nyt alkaa nimittäin noita turreja olla jo aikas paljon. Koneita tulee päivittäin, en tiedä kuinka usein Suomesta, mutta yleensäkin. Venäläisiä täällä on tosi paljon ja ruotsia kuulee usein. Kelit on myös viilentyny, talvi tulee. Hittolainen kun äsken meni ihan kananlihalle tossa ravintolassa, on varmaan pudonnu lämpö alle kolmenkymmenen.

Päätettiin tosiaan äsken Jannen kanssa et mennään syömään oikein isolla kädellä. Ollaan kuiten oltu tänään rannalla ja käytiin vielä juoksemassa niin oli suden nälkä. Mentiin tohon tien toiselle puolelle jossa on meidän ehkä suosikkiravintola (ei siksi että se on vieressä vaan että se on aivan sairaan hyvä). Tilattiin kaksi vettä, paitettu riisi vihanneksilla, BBQ porsasta, tulinen bambusalaatti, currykanaa, omeletti ja jälkiruuaksi kaksi hedelmäsmoothieta. Hintaa koko lystille tuli n. 8€, ja kyseessä on paikka joka on tosi siisti eikä siellä ole muovituoleja.

Juoksemisesta sen verran, että täällähän ei ole jalkakäytäviä oikeastaan ollenkaan joten täytyy juosta aina vaan tien laitaa liikenteen seassa. Myöskään mitään ns. metsäteitä tai polkuja ei ole. Me mennäänkin melkein aina rantaan juoksemaan. Laskuveden aikaan hiekalla on tosi hyvä juosta kun sen pinta on tasainen ja kova. Lenkit on ajoitettava aikaiseen aamuun tai iltaan, keskipäivällä on ihan liian kuuma.

Sali on ollut kiinni koko viikonlopun kun salinpitäjät on ollut saamassa vauvaa, täytyy muistaa huomenna onnitella kun mennään reenaileen. Siinä on pariskunta jossa mies on paikallinen ja vaimo länsimainen, aika harvinaista ainakin täällä katukuvassa, taitaa olla ainut laatuaan jonka itse ainakin olen nähnyt.

Kävin eilen sillä poppatohtorilla. Se teki samantien sen mitä suomalaiset lääkärit on kieltänyt ehdottomasti tekemässä, se naksutteli koko mun selän, niskat ja hartiat, sehän on siis myös kiropaktikko. Huh huh. Jannen mielestä täällä on kuin eläis sarjakuvaa, kaikki on niin hassua. Noh, eillinen poppatohtorilla käynti oli ainakin siihen kastiin ihan omiaan. 66v rusinaksi ruskettunut laiha jenkki pelkästään mustissa pyöräilyshortseissa harmaa tukka ponnarilla rusikoi mua samalla, kun viereisellä lavetilla joku toinen onneton sai sähköhoitoa elektrolyyteilla. No ei tullut selkä kuntoon. Yllättävää kyllä, ei se pahentunutkaan, mutta kun se siinä käsittelyssä rusahteli, niin mä ajattelin, että näinköhän Janne saa kantaa mut ulos täältä...
Mahaa varten sain hyviä vinkkejä. Juttuja mitkä saattaa helpottaa, ihan luontaistuotteita, täytynee niitä kokeilla. Kirjoitan tohtorille mailia myös tuosta selästä, mutta taidan uskaltaa takaisin vaan jos se lupaa ettei rusauttele mua enää.

Muuten on tullut rentouduttua, olen tehnyt hyviä muutaman euron vaatelöytöjä ja eilen sijoitin 6 euroa tunnin kokovartalohierontaan. Täällä Phuketissa lähellä Patong Beachia on Phuket Outlet, eli sellanen merkkituoteliikkeiden alekeskittymä. Ajateltiin et tehdään siitä pieni porkkana, mennään sinne vasta sit kun on tehty eka kauppa. Sit voi palkita ittensä jollain edullisella merkkituotteella näiden halpojen kopioiden sijaan. Mulla on muuten jo muutamassa rättikaupassa ystävämyyjä. Toinen pussailee aina poskille ja toinen huutelee nimellä. Viimeisin sano heti kun kuuli että asutaan täällä et hän sanoo mulle suoraan Thai-hinnat eikä korkeita hintoja, joista normaalisti ruvetaan tinkaamaan. Helppo peli. Lupasi myös hankkia sinne kauppaan erivärisiä polvimittaisia kietaisumallisia thaisilkkihameita niin voin sitten käydä sieltä vaan valitsemassa sopivan väriset 5€/kpl. Saan hyviä vilpoisia ja tyylikkäistä työhameita, eikä maksa paljon. Että palvelu pelaa. Sama kun viime viikolla kyselin yhdeltä massagetädiltä rannalla, että mistä saa ostaa sellasia harjoja joilla lakastaan asuntoa ja parketta yms. Täti sanoi että Phuket Townista ja maksaa 200B (4€), johon minä sitten että onpa kaukana. Sitten se vaan kysyi että tahdonko sellaisen, ja että hän voi hankkia mulle yhden. Sanoin että joo, tahdon. Johonkin se hävisi ja tuli sitten jonkun ajan päästä sellaisen tuliterän harjan kanssa kysymään että sopisiko tällainen. No sopihan se! Annoin sitten tätille 200B, ja niin me oltiin molemmat tyytyväisiä.

perjantai 13. marraskuuta 2009

Ekat asiakkaat ja ruokamyrkytys

Kuvassa meidän pihan henkien talot, eli Buddhan alttari, jolle viedään aina ruokaa ja juomaa kuten näkyy, nyt on tarjolla mm. ananasta.

Tällä viikolla on taas tapahtunu paljon. Me ollaan tänään oltu tasan kaksi viikkoa täällä. Ei kyllä uskois, niin nopeesti on aika mennyt. Viime viikkohan oli koulutusta ja tällä vkolla alkoi oikeat työt, jos nyt niin voi sanoa. Kaikki sai ainakin yhdet asiakkaat, osa enemmänkin. Ei saatu kauppoja. Mutta tulipahan harjoitusta.

Mulle tuli tiistain ja keskiviikon välisenä yönä ruokamyrkytys (tai auringonpistos, tai eihän se yöllä voi tulla mutta oireet siis). Puolen yön aikaan heräsin siihen, että olin aivan jäässä ja tärisin peiton alla vaikka ilmastointi oli 30:ssa asteessa. Nousi ihan kauhea kuume ja olin kun horkassa. Sitten muutaman tunnin kuluttua heräsin ihan hiestä märkänä, eli ei se korkea kuume kauan kestänyt. Sit alkoi veskissä juokseminen ja oksentelinkin pariin otteeseen. Aamulla olo oli aivan tokkurainen ja kuumetta oli vielä vähän. Käytiin sit lekurilla hakee saikkutodistus töitä varten ja samalla sain sitten antibiootit, oksennuslääkkeet ja kuumetta alentavat. Ne kyllä roppaa täällä ainakin kunnolla... Makoilin keskiviikon sit kotona, mut menin to jo töihin. Mullehan määrättiin kolme päivää sairaslomaa mut ei täällä oikeen jaksa yksin kotonakaan maata, ni menin sit töihin, olipahan edes seuraa. Nyt on pe ilta ja täytyy sanoo et vieläkin nuppi vähän humisee, liekö kroonista vai olisko vielä siitä kuumeesta:)

Mun happovammanen vatsa on myös aika huonossa kunnossa. Lopetin happosalpaajat just ennen tännetuloa ja sitten täällä on tullu syötyä aikas tulisia curreja (nam!) niin oletan että mun maha on siitä nyt sitten ärsyyntynyt ja päättänyt kiusata mua oikein kunnolla ("liian hapokasta" sanos jo Hokkasen Olliki). Ja nyt kun kerran aloitin tän sairaskertomuksen niin menkööt loputkin. Kyllähän tuo selkäkin vaivaa. En oo käyny piikillä (lue akupunktiossa) sitten Inkan, Tapiolassa, eli ainakaan kuukauteen, niin täytyy sanoa että aikamoista vongertelua alkaa tää elämä olemaan kun ei samassa asennossa voi kauaa olla kun kipu on sen verran ärhäkkää. Noh, löysin jonkun jenkkiläisen kuuluisan poppatohtorin, jolla Björn Borg:kin aina täällä ollessaan käy niin se saa laittaa kerralla tän monivammasen kuntoon! Jos se vaikka leipos mustakin tennistähden, mistä sitä tietää mihin kaikkeen ne pystyy.

Ainiin, munhan piti kirjottaa muustakin kun mun sairauksista. Meidän naapureista ja vuokranantajista. Näitä kaikkia kahdeksaa taloa vuokraa vastapäisessä isossa talossa kauppaa pitävä perhe. Me ollaan nimetty ne mamaksi ja papaksi. Papa on kuulemma tosi rikas, omistaa puoli Kataa, sanoo meidän naapurissa asuva alunperin Kanadalainen, mutta nykyisin Hawajilta kotoisin oleva ihan valkohiuksinen n. 70v. mukava mies. Papa on aina pelkissä sortseissa eikä puhu englantia. Mama on big boss, sen kanssa neuvoteltiin rahasta, vaikka sekään ei puhu englantia. Mama ei tingi! Mama myös hoitelee puutarhaa yhdessä puutarhurin ja siivojan kanssa. Sitten niillä on tyttö, varmaan meidän ikiä, joka puhuu auttavasti englantia, jonka kanssa asiat hoidetaan. Aivan mahtavia ihmisiä kaikki. Aina on hymy pyllyssä ja aina tervehditään iloisena. Meillä on pihassa myös oma TukTuk, joten kyydit sujuu tarvittaessa helposti.

Naapurin hawaji-miehellä on Thai-vaimo, arviolta n. 35-40v. Oikein mukava nainen, puhuu jotenkuten englantia. Mut kutsuttiin jo heille kokkikouluun, taitaa olla sääntö että jokainen thaimaalainen nainen on huippukokki! Vaimo lupasi myös viedä meidät Karonille Hiltoniin ja esitellä meille siellä kuntosalin missä hän käy päivittäin treenaamassa. Täkäläiset on niin uskomattoman avuliaita ja positiviisia että se jaksaa yllättää mut joka ikinen päivä. Ja se on asia johon ei koskaan kyllästy! Jos tästä iloisuudesta ja positiivisesta elämänasenteesta saisi edes pienen osan Suomeen niin se olisi jo iso juttu....

Meidän vasemmanpuoleinen talo on vielä tyhjillään ja hawaijilaisen vieressä olevia kahta samanlaista asuttaa myös pariskunnat joissa mies on länsimaalainen ja vaimo paikallinen. Pihan yläreunassa on kolme isompaa taloa. Keskimmäinen on vapaa, toisen reunan asukkeja ei tunneta, ja toisessa reunassa asuu kaksi meidän ikäistä kundia Kaliforniasta. Toinen tekee etätöitä Kaliforniaan ja toinen vielä ettii täältä töitä, ajatteli kuulemma ehkä alkaa opettaa englantia (sehän on kaiketi yleisin työ mitä hyvällä englanninkielellä täältä saa).

tiistai 10. marraskuuta 2009

Uusi koti





Tässä kuva meidän uudesta kodista nyt ensin ulkoapäin, toisessa kuvassa näkyy meidän pihapiiri ja kaunis puutarha. Arviolta talossa on joku 50 neliötä, eli pieni talo mutta tosi kivalla paikalla ja kuten sanottu, ihan uusi ja todella siisti. Täällä on kuitenkin rakennusten ja asuntojen taso hieman (!) erilainen kun esim. Suomessa. Meillä on siis makuuhuone, pieni olohuone ja avokeittiö, ja tilava kylpyhuone. Parveke/terassi on myös kiva, ostettiin siihen heti pari tuolia ja pieni pöytä niin siinä voi nauttia vaikka aamiaisen, kuten tänään tein!

Täällä saarella on yksi meidän Prismaa tai sittaria vastaava kauppa, Big C. Sieltä me käytiin ostamassa kaikki nuo tavarat mitä kotiin tarvittiin, astioita, pyyhkeitä, pesuaineita, parvekekalusteet yms. Ja eilen löysin sieltä pitkän selvittämisen jälkeen puuroa!!! Nam:)

Me tehtiin talosta puolen vuoden sopimus ja vuokraa maksetaan 17 000B/kk eli 360€/kk. Matkaa Katan rannalle on n. 500m ja töihin ajetaan skoottereilla muutama minuutti. Chalongiin ajaa varmaan 10min ja Nai Harniin vartissa. Karonille menee n. 5-10min ja Patongille vartti. Eli ollaan ihan hyvässä paikassa. Meidän tie on aika rauhallinen, mutta kaikki palvelut löytyy ihan naapurista; pesula on vastapäätä, samoin 7-11 (eli siis ruokakauppa), pankkiautomaatti, apteekki, useita hyviä ravintoloita, mopokorjaamo (jos ajaa kolarin;)) ja surffilautakorjaamo (jos Janne alkaa oikeasti surffamaan!). Pesuloista sen verran jos joku ei tiedä, että niitä on joka puolella pilvin pimein, koska melkein kellään ei ole omaa pesukonetta vaikka sellasen sais n. 100€:lla. Pesulaan viemällä pyykin pesu maksaa n. euron kilo, tai vähän enemmän silitettynä. Kaikki on valmiina samana tai seuraavana iltana, siististi viikattuna tiiviinä pinona:) Aika helppoa siis!

Eilen löydettiin paikallinen vihannestori, josta saa kaikki tuoreet hedelmät ja vihannekset pilkkahintaan. Eilen käytiin myös sairaalassa kuppatestissä. Kaikki ulkomaalaiset joutuu käymään työlupia varten, ompahan hoidettu sekin. Äsken käytiin valokuvassa samaa tarkoitusta varten. Kuvat on valmiina ip, ne fotoshopataan niin, että kaikille pannaan puku/ jakkupuku päälle, kaikki finnit/luomet/pisamat ym. poistetaan ja hiukset siistitään -> ihan sama keneltä lopputulos näyttää, samaan kaavaan vaan.

maanantai 9. marraskuuta 2009

Uusi työ, uudet työkaverit


No nyt ollaan työt aloitettu. Viime viikko oltiin koulutuksessa täällä meidän toimistolla remontin keskellä, kolme päivää meitä koulutti sellainen tosi hauska brittittyyppi, ja pari päivää sitten meidän oma suomalainen esimies. Nyt kirjottelen täällä valmiissa toimistossa, kaikki on uutta ja kiiltävää:) Ulkona on pilvetön taivas ja ainakin +30, merivesi yhtä lämmintä.

Koko tää työ vaikuttaa tosi helpolta, kunhan tulee ihmisten kanssa juttuun ja saa ne avautumaan ja juttelemaan niin pärjää varmasti. Mehän siis myydään lomajäsennyyttä meidän yritykseen, joka mahdollistaa lomamatkailun 4-5 tähden huoneistoissa (ei pienissä hotellihuoneissa) ympäri maailmaa. PPL:llä (eli tää yritys missä me työskennellään) on tällä hetkellä kaksi valmista kohdetta Phuketissa (kuvassa Club Lersuang, toinen omista kohteistamme), ja kaksi uutta rakenteilla. Molemmat niistä valmistuvat ensi vuonna ja ovat tasoltaan aivan huippuluokkaa. Huoneistossa on kokoa n. 100 neliötä ja toisessa kohteessa on jokaisessa huoneistossa omalla parvekkeella oma uima-allas.

PPL:n jäsenyys on luonnollisesti kallis, mutta kyseessä on loppuikäinen jäsennyys joka oikeuttaa lomailun missä päin maailmaa milloin tahansa sekä meidän omissa että yhteistyökumppaneiden kohteissa. Netissä toimiva varausjärjestelmä kattaa 9000 kohdetta ja resorttia ympäri maailman. Vuosittainen vastike on 200€ ja majoitus missä tahansa luksuskohteessa maksaa n. 100€/vko (missä päin maailmaa vaan), muita kuluja ei ole (jäsenmaksu, eli liittymismaksu on kertaluontoinen). Jäsenet voivat myös varata suorat lennot edullisesti PPL:n asiakaspalvelun kautta. Matkakohteen voi siis varata suoraan netistä (tai asiakaspalvelun avulla) ja toista varausjärjestelmää (tai asiakaspalvelua) käyttämällä voi varata risteilyjä (esim. Karibian, Havajin tai Euroopan) hintaan n. -60% listahinnoista.

Nyt kun tähän juttuun itse uskoo niin tuntuu hyvältä aloittaa työt, toki meistä jokainen oli tänne tullessa tosi skeptinen, mutta nyt kaikki on lähinnä innoissaan ja odottelee jo asiakkaita.

Meillä on siis asiakashankkijat erikseen jotka kiertelee tuolla kaduilla ja hankkii meille tänne toimistolle asiakkaat. Täällä sitten respassa katsotaan onko asiakkaat maksukykyisiä ja sitten meistä seuraava jonossa ottaa asiakkaat vastaan (aina pariskunta tai perhe, ei koskaan yksinäisiä ihmisiä) ja käy heidän kanssaan heidän lomatottumuksensa läpi ja esittelee heille PPL:n toiminnan, lomakohteita joissa jäsenet voivat lomailla, sekä tekee hintavertailuja esim Finnmatkat vs. PPL. Esittelyn päätteeksi meidän esimies tekee asiakkaille tarjouksen ja päätös liittymisestä jäseneksi tehdään saman tien. Jokainen pystyy hoitamaan päivässä siis max 2 asiakasta.

Meitä on täällä aika paljon suomalaisia, tällä hetkellä asiakashankkijoita on Suomesta neljä ja loppukuusta jo seitsemän. Ja meitä esittelijöitä on nyt kahdeksan ja yksi on tulossa vielä lisää ja tietenkin sitten meidän esimies. Meitä on uusia esittelijöitä nyt kuusi ja yksi tulee vielä. Eli minä ja Janne, sitten on 25 ja 31v. sisarukset alunperin Joensuusta, nykyään TREelta ja HKIsta. Molemmilla oli ollut kunnon duunit, mutta irtisanoutuivat myöskin. Heidän miesystävät on Suomessa, mutta ovat tulossa tietty käymään. Sitten on 21v vartija HKi assalta. Tää heppu on matkustellut tosi paljon ja kertoo hurjia tarinoita töistään... huh huh miten paljon ihmisiä jää päivittäin junan ja metron alle, niitä ei vaan uutisoida... Sitten meillä on yksi 50v nainen joka oli YTissä saanut kenkää 15 vuoden työsuhteen jälkeen Itellalta ja tuli nyt sitten tänne. Mies, koirat ja aikuinen tyttö on Suomessa. Mies varmaan tulee kyllä perässä tänne, ainakin muutamaksi kuukaudeksi. Eli sekalainen seurakunta, mutta tosi hyvä porukka:) Ja sitten on kollegoina kaksi ns. vanhaa työntekijää jotka asuvat täällä vakituisesti.

Tosi hyvin on viihdytty ja muutettiin jo toissapäivänä omaan taloonkin. Siitä laitan kuvia ja tarkemmin sitten kun kirjoittelen seuraavan kerran.
Tsemppiä Suomeen räntäsateeseen:)

sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Perilla ollaan:)


Taalla ollaan Phuketissa nyt jo itseasiassa kolmatta paivaa. Kirjoitan nyt nettikahvilasta jossa ei ole ilmastointia, huh helletta.


Matka tanne meni hyvin, tosin aika vasyttavaa lentaa kahdella vaihdolla. Mietittiin etta jatkossa otetaan varmaan suorat lennot vaikka maksaakin enemman, menee sita rahaa joka kentalla kuitenkin ruokaan yms. Lennettiin siis ensin Berliiniin ja siita Bangkokkiin, ja sitten viela Phukettiin. Hassua etta viimenen, tunnin lento, lennettiin yhta isolla koneella kun pitka mannerten valinen lento. Eika taalla ole viela edes kausi alkanut! Turisteja nakyy kuitenkin katukuvassa, mutta uskon maaran nousevan huomattavasti marras-joulukuussa.


Me asutaan talla hetkella pienessa bungalovissa Katalta Chalongille pain, eli sisamaassa niin sanotusti. Tie on aika liikennoity mutta muuta metelia ei juuri ole (lue turisteista aiheutuvaa). Rantaan on ehka km tai kaksi matkaa. Huone on aika niukasti kalustettu mutta ilmastointi toimii:) Ekana iltana ja eilen liikuttiin tuktukilla, eli paikallisella avotaksilla joka on moposta tehty. Tanaan vuokrattiin skootterit ja ajeltiin koko saaren etelakarki ympari ja tutustuttiin hiukan uuteen kotiymparistoon:) Taytyy sanoa etta ei ole kylla Suomea ikava!!! Lamminta on reilu 30 astetta ja merivesi on varmaan lahes yhta lamminta. Ruoka on taivaallista ja maksaa tosiaan sen pari euroa ateria. Terveellinen syominen ei ole haaste vaan enemmankin saanto kuin poikkeus ja tuoreita hedelmia on tarjolla joka paikassa.


Tanaan oltiin Nai Harnin rannalla, aivan ihana paikka taytyy sanoa. Tosi rauhallinen verrattuna esim. Kataan. Aletaan pikkuhiljaa miettimaan mista pain asuntoa ruvetaan etsimaan, joten on hyva kayda eri paikoissa ja ajella ympariinsa niin oppii vahan tuntemaan lahiymparistoa ja reitteja mita sitten tulaan liikkumaan.


Huomenna alkaa toissa koulutus, meita on nyt muutamia suomalaisia taalla, olisko vajaa 10hloa. Eka vko on uskoakseni koulutusta ja sitten aletaan hommiin.

Janne kavi jo tilaamassa parit suorat housut ja kauluspaidan raatalilta, tanaan on tulikoe kun kaydaan hakemassa eka housupari pois, toivotaan etta on hyvat niin voi sitten jatkossakin kayttaa samaa herraa tarvittaessa.


Ensi vkolla taytyy hoitaa tyohon liittyvia juoksevia asioita, seka hankkia paikallinen puhelinliittyma, vuokrata skootterit ensi kuuksi ja liittya kuntosalille. Eilen kaytiin yhdella salilla ja asken kaytiin katsomassa toista. Tassa toisessa ei ole ilmastointia ja yksi seina on kokonaan avoin, ei tarvitse juuri alkulammittelya kun salin lampotila on varmaankin +35!! Vuoden salikortti olisi 5000 bahtia eli n. 100 euroa... Ei paha. Kun taalla puhutaan salista niin se ei todellakaan ole kuin Suomen kuntokeskukset, vaan yksi huone jossa on 2-5kpl aerobisia laitteita ja sitten vapaita painoja ja penkkeja. Kaikki tarvittava siis loytyy mutta puitteet on taysin erilaiset kuin Suomessa.


Ai niin, ja Wienin matka meni tosi hyvin, kelit suosi ja muutenkin reissu oli tosi onnistunut. Sara innostui shoppailemaan oikein kunnolla, mika helpotti hieman mun tuskaa kun en itse voinut ostaa mtn.


Nyt taytyy jatkaa, mutta koitan kirjoitella enemman kunhan saadaan oma asunto ja oma netti!